Muut bailaa, mä teen töitä

Se olis Perjantai. Taas. Vastahan se viime viikolla oli… Kyl tää aika menee yllättävän nopeesti töitä tehdessä, varsinkin kun päivärytmi on sellanen et herää tyyliin 5 aikaan illalla ja lähtee töihin. No, viikonloppuyöt on siitä mukavia, että rahaa tulee, eikä tartte kuluttaa niitä mihinkään turhaan (kuten alkoholiin), ja saa ajaa autolla. Se vaan, että jos lehtiä on yhtä paljon ku viime yönä (8 vakionippua) tai enemmän, mä oon lievästi sanottuna ongelmissa, koska niiden pirun lehtien lastaaminen autoon on sitten aikaavievää touhua… Ihan ku 4-6 vakionippua Hesareita ei olis riittävästi. Sitten ku viel otetaan huomioon, että Keski-Uusimaata tulee about saman verran, ja jotkut valopäät sitten tilaavat kummatkin lehdet ja postilaatikko on niin saamarin pieni, että sen saa taiteilla sinne. Eikä siinä työtapaturmilta vältytä, mikäli se pirulainen on metallia ja siinä on teräviä reunoja… Tullu noita pieniä postilaatikoita, joissa on sellanen vähintään yhtä levee luukku, joka on just sen verran korkee et HS+Keskari –kombo mahtuu siitä, kirottua jo monen monituista yötä. Herää kysymys, että miksi pitää olla niin monta erilaista postilaatikkoa? Miksei kaikki postilaatikot voi olla kannellisia? Oikeesti ärsyttää noi luukulliset postilaatikot.

Mut mä taisin vähän eksyä aiheesta äsken. Joka tapauksessa mä nauran räkäsesti huomenna ku porukka valittelee Facebookis krapulaa. Tosin vasta illalla sen jälkeen ku oon heränny. Nyt mä kuitenkin juon kahvia ja kuuntelen Spotifyl musaa samal ku kirjottelen tätä blogikirjoitusta. Muut ryyppää, mä ryystän kahvia ja kirjotan postausta. Mikä ihana Perjantai-ilta. Ja Lauantaiaamu menee töissä, päivä nukkuessa ja illal sit herätyksen aika, et pääsee Sunnuntaiaamuks töihin (sillon olis työyö 7/7 :). Maanantai olis muuten vapaa, mutta koska mul on toinen työ, niin se vie sitten aikaa. Tiistaina onneks koko päivä vapaa ja sillon mä näen yhen ihanan, jonka näin viimeks… Elämä lapselle –konserttipäivänä vissii. Eli olis se jo aikaki.

Mutta joo, nyt loppu runosuoni, joten… Cya!